Eka keikka

Kerroinkin täällä blogissa aiemmin kuorohoilauksesta vapaaehtoisena aineenani. Olemme harjoitelleet peräti viisi kertaa ja lausumme islantilaisia lyriikoita jo ainakin sinne päin. Olikin ensimmäisen keikan aika Ísafjörðurin keskustassa.

Kello puoli neljän jälkeen keräännyimme keskusaukiolle. Tai oikeastaan Ísafjörðurin ainoalle aukiolle. Tieto esiintymisestä tuli meille yllätyksenä eilen, joten emme olleet harjoitelleet mitään kunnolla. Lauluihin kuuluvat rummut oli varastettu lauantain juhlissa (kuten myös Saksan lippu lipputangosta, mutta se nyt ei luonnollisestikaan liittynyt kuoroon millään tavalla) eli lähtökohdat olivat kohdallaan.

Vartin pituinen esiintyminen meni kuitenkin suhteellisen hyvin ja houkutteli paikalle muiden vaihtareiden ja parvekkeelta kuikuilleiden asukkaiden lisäksi paikallisen kylähullun.

Moisen ponnistuksen jälkeen nukuin tyytyväisenä päiväunet mutta lähdin mukaan iltakävelylle. Täällä ei ole puita lainkaan, vain vuoria, niittyjä ja meri. Hotellin lähellä on kuitenkin pienen pieni kasvitieteellinen puutarha, johon päädyimme. Vehreä keidas vuoren juurella on erikoinen näky. Puutarhan nurmikko ei kärsinyt lukuisista kärrynpyöristä ja kuperkeikoista alamäessä, toisin kuin selkäni.